Pihanurkkia siivottiin pyhänseutuna ja saatiin taas peräkärry täyteen kaatopaikkatavaraa kuten rikkoutuneita ruukkuja, koiransyömiä jalkapalloja, vanha ruohonleikkuri, jäteöljykanistereita, purettuja terassinkatteita, pahveja ja muuta tarpeetonta. Löytyyköhän vielä keväällä jotakin pois kuljetettavaa?
Kylän (kaupungin) keskustasta menee nykyään bussi Hervantaan ja päätin kokeilla sitä Tampereenreissullani.
Bussi kierteli Lamminpään, Tohlopin ja Tesoman kautta. Olikin katselemista uudella reitillä, entisenä tamperelaisena ei ole tullut käytyä aiemmin näillä kulmilla.
Kaupunkireissuun oli tärkeä syy; piti käydä perukirja-asioissa eri pankeissa.
Omalta kylältä on syksyn mittaan lopetettu Danskebankin konttori ja sekös minua ja varmasti montaa muutakin harmittaa aivan vietävästi.
Kuinka ihmiset -minua vanhemmat-pystyvät hoitamaan raha-asioitaan kun pankkikonttoreita on hyvin harvassa ja aukioloajat aivan merkilliset? Vanha Rouva -äitini- asioi aikoinaan Hervannan pankissa, sekin on jo sulkenut ovensa.
Entinen työkaverini asuu bussimatkan varrella ja siitä ohi mennessäni toivoin näkeväni hänet. Ei olla tavattu vuosiin, ystävä asui välillä ulkomailla.
Nuhjuiseen pankkikonttoriin astuessani en ollut uskoa silmiäni: siinä hän istui, hän, jota olin hetki aiemmin toivonut näkeväni. Halaukset vaihdettiin ja juttua riitti koko pankkivuorojen odotuksen verran. Ihmeellinen on elämä!
Viikonloppuna oli yökylässä kaksi pikkulikkaa ja toisen isä.
Tyttöjen kanssa leivottiin pullaa, mummolassahan niin tehdään perinteisesti.
Pienempi työistä oli pakannut tärkeimmät tavaransa mukaan mummilaan.
Saunassakin käytiin, tytöt leikkivät pesuhuoneessa, päättivät, että kuivapesu riittää. OK,sanoi mummi.
Lauantai-aamuna varhain sänkyni vieressä seisoi kaksi pikkuhousuista, kuivapestyä neitosta, kummallakin pehmoberni kainalossa. Aluksi vähän varovaisesti tökkivät: "Mummi, herää!", sitten vähän kovempaa ja kun ei tökkiminen auttanut tuli pari tönäisyä ja olihan sitä mummin jo noustava tyttöjen seuraksi.
Serkukset viihtyivät hyvin leikeissään yhdessä. Todettiin: toinen on oppinut lukemaan ja toinen pukemaan. Hyvät tytöt!
Kaapin ovessa näytillä viikolla ompelemani puserot, kaikki mustapohjaisia, hmm. Pitänee tarkistaa onko kaapissani lainkaan muun värisiä vaatteita kuin näitä mustia. Ei taida olla.
Naapurin rouva soitteli ja kyseli mitä touhuan. "Istun keinutuolissa, kudon lapasta -vai tumppuko se on- jollekulle pojista ja katselen Emmerdalea". Samoja asioita teki soittelunsa lomassa rouva naapuristakin. Ja samoissa hommissa saattoi olla muutama kymmenen(tuhatta) muutakin rouvaa ympäri Suomea.
Omat neulomukseni on lankanöttösten tuhoamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti