Tein lumisen lenkin aamupäivällä Hymyn kanssa. Pyörätie oli täysin valkoinen, ojanpientareet ja pellot vihreinä. Muutaman kuperkeikan Hymy yritti vähäisessä lumessa tehdä, mutta puolikkaiksi jäi. Näytti vähän hassunkuriselta.
Lenkin jälkeen oli vuorossa koiran harjaus. Puoliso siinä hommassa minua auttaa, koira kun on niin iso, etten sen pyörimiseltä ylety joka puolelle. Nyt Puoliso jemmasi koiran pään jalkojensa väliin. Harjasin ilmeisesti liian äkäisesti, kun koirakin ärähti, hyvä ettei Puoliso päässyt m.......n.Onneksi...
Terassiakin siivoilin. Muistin, että jotakin talteenlaittamaani piti etsiä, mutta en muistanut mitä.
Iltapäivällä keinutellessani ja sukankantapäätä kutoessani muisti alkoi palata. Etsimäni tavara oli matonpesuämpäri. Sitä käytetään kesällä mattorannassa ja siinä on harjat ja mäntysuovat. Nyt olin sen siivonnut pois ulkoa. Laiskuuttani en noussut keinutuolistani sitä enempää etsimään, hyvä että muistin mitä olin etsimässä.
Koululaisten syyslomaviikko mummilassa on sujunut kohtalaisen hyvin. Ruokapöydässä on ruokittu seitsemän eri lasta + aikuiset. Yksi R.Mikaelin kaveri päiväkodin ajoilta oli meillä kolme yötä. Kaveri oli mukava, muisteltiin entisiä aikoja. Pojat korjailivat mopojaan yömyöhään ja vähän ajelivatkin kylällä. Puoliso joutui eräänä iltamyöhänä kylältä poikia hakemaan kun mopo ei enää käynnistynyt. Tätähän tämä näköjään alkaa olemaan, tämä isovanhempana olo, lasten hakua ympäri kyliä. Onneksi aina soittavat ajoreittejään, ettei ummikkona tarvitse etsintöjä tehdä.
Päivällä vein V.Ville.V:n N.Kristianin viivästyneille syntymäpäiväkutsuille. Matkalla juteltiin niitä näitä ja kerroin, että haaveilen muuttamisesta kerrostaloon. Poika älähti :"Älkää vaan muuttako, teillä on paras talo missä oon ikinä ollu!" Mitäpä tuohon enempää sanomaan.
Haaveilussani on totta toinen puoli. Kävimme ensimmäistä kertaa muutama aika sitten neljässä asuntoesittelyssä ja asunnonvaihto alkoi itää hiukkasen mielessäni. (Asuntoja katseltiin muille kuin itselle.)
Sattuikin niin, että blogeja selatessani sattui silmääni blogi, jossa kirjoittaja kertoi muutostaan. Luin tarkemmin ja yllätys yllätys: olimme juuri vierailleet kirjoittajan asunnossa! Mikä sattuma, blogejahan on tuhansia. Tunnistimena oli tietyt asiat, joihin olimme kiinnittäneet näytöllä huomiomme!
Nyt jatkankin haaveiluani tämän asunnon vaihtamiseen kerrostaloasuntoon-sitten joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti