torstai 5. marraskuuta 2015

JUURILLE


Sain menneellä viikolla syliini pinon papereita suvun  kuolinpesän jäämistöstä.
Aarteita sukuni menneisyydestä, juuristani.


                                                 Voin aloittaa sukupuun pystyttämisen.

Paperipino sisälsi isäni isän, Kalle Myttysen ja vaimonsa Ester Myttysen erilaisia asiakirjoja ja valokuvia viime vuosituhannen alkupuolelta asti.

Osa asiakirjoista oli alkuperäisiä, jo kellastuneita ja yli sata vuotta milloin missäkin kulkeneita.
Yökaudet olen niitä lukenut ja skannannut omiin tiedostoihini.

Ja joutunut muuttamaan lapsena mieleeni juurtunutta käsitystä isovanhemmistani.
Tähän mennessä he ovat olleet mummi ja ukki, nyt heistä tulikin Esteri ja Kalle.

Olen tähän syksyyn asti ollut siinä luulossa, että isäni vanhemmat tulivat Tampereelle pois sodan jaloista vasta toisen sodan jälkeen, muuta se tieto olikin omaa mielikuvitustani.
Kalle oli Viipurin Tammisuon asemalla junamiehenä ja jo ensimmäisten sotatoimien aikaan -39-40 hänet perheensä kanssa siirrettiin ensin Vilppulaan ja sieltä Tampereelle.
Isäni oli tietenkin sotilastoimissa, vahakantinen musta muistikirja sen kertoo.

                            Tämä täyteenkirjoitettu muistikirja odottaa puhtaaksikirjoittamista.

Kalle ja Ester asettuivat asumaan Tampereella Lapintie 18 C 16 asuntoon. Yhdessä huoneessa asui vuokralainen vaimonsa kanssa ja isäni muutti samaan asuntoon sotatoimien päätyttyä. Viipurin kotiin ei ollut enää asiaa.

Kun äitini-hänkin evakkona Karjalasta Tampereelle asettunut- ja isäni tapasivat, muuttivat he asunnon suurimpaan huoneeseen.
Syksyllä 1945 Huoneenvuokralautakunta sai tällaisen kirjeen:

Kirjeessä lukee vetoomuksena "Alivuokrasopimuksen irtisanomisoikeuden saamista koskeva hakemus."

"Hakijan perheen jäsenet: neljä henkeä (tammikuussa 1946 perhe lisäystä)"

Se perhelisäys olen minä.

"Itse olen sairas, ja sen perusteella jäänyt eläkkeelle VR:n palveluksesta. Vaimolleni käy ylivoimaiseksi yksin hoitaa minua sairaskohtausten sattuessa. Poikani vaimo on raskauden tilassa (perheenlisäys tapahtuu tammikuun alkupäivinä. )Tarvitsemme siis yhteisen apulaisen ja koska huoneistossa ei ole tilaa majoittaa apulaista, anon, että saisimme huoneen jossa nyt ovat alivuokralaiset, omaan käyttöömme. Huoneen pinta-ala jossa asumme on liian pieni kahdelle. Ja keittiössä joutuu 3 perhettä aterioimaan, tuottaa se vaikeuksia."

Nähtävästi anomus on hyväksytty. Muistan kuitenkin, että alivuokralaisia asui asunnossamme vielä minunkin varhaislapsuuden aikana. Putkosen Lahjan ainakin muistan.
Kuinkahan monta anomusta Kalle on joutunut lähettämään kun meidän perhe kasvoi nopeasti seitsenhenkiseksi! Meillä oli käytössä kaksi huonetta ja keittiö, kylpyhuone ja iso eteinen. Ukki ja mummi asuivat pihanpuoleisessa huoneessa.

Kotini olohuoneessa oli viininpunainen Pormestari- sohvakalusto pyöreine pöytineen, iso tumma koivusenkki, poljettava Singer ikkunaseinällä ja oven vieressä vaalea loimukoivuinen lipasto ja sen päällä akvaario. Ovien reunoilla oli viininpunaiset verhot. Lapsiluvun kasvaessa seinän viereen mahtui kaksi levitettävää hetekaa peräkkäin.
Olohuoneen katossa roikkui entinen kirkon maitolasikupuinen sähköistetty öljylamppu.

Samainen lamppu on kulkenut minun matkassani. Nyt se roikkuu jo lapsuusvuosieni aikana kolhiintuneen kupunsa kanssa kesähuoneeni katossa.


Näihin päiviin asti olen ihmetellyt mistä sodan aikana isäni perheineen on saanut hankittua hienot kalusteet. Nyt sekin selvisi. Nehän on tuotu jo ennen sodan alkamista Viipurista vanhasta kodista! Harva äkkilähdön saanut evakko on voinut kotinsa kalustusta mukaan ottaa.

Vanhoihin asiakirjoihin perehtyminen on vienyt minut loputtomalle tielle. Nimittäin systemaattisempaan omien sukujuurien selvittämiseen.

Näiden vastasaatujen aarteiden lisäksi minulla on aiemmin hankittuna osa äitini suvun asiakirjoista ja nyt on selvitystyön alla isäni suku.
Isäni isän -Kalle Myttysen "kirkonkirjat" tilasin Lieksan seurakunnasta kun Kallen syntymäkotikunta oli Pielisjärvi. Sieltä selvisi Kallen vanhemmat ja muutto Iin kuntaan tammikuussa 1900. Ii ukkini asuinpaikkana ei ollut tiedossa. Tänään pyysin Iin seurakunnasta tiedot Kallen isän Matti Myttysen vaiheista. Se tieto pitää tehdä EVL:n sukututkimuskaavakkeen täyttämällä. Aiemmin nämä tiedot sai n 7-14€ hintaan, mutta nyt näistä vanhoista tiedoista veloitetaan 30 €  ja lisätunneilta 15€. Jos joutuu tilailemaan tietoja eri seurakunnista tai väestörekisteristä, niin tälle harrastukselle saa budjetoida vähän enemmän kuin naistenlehden vuositilauksen hinnan.

Tampereen Tallipihan myymälästä löysin ihastuttavan sukupuumallin, sitä on nyt haasteelllista ja mielenkiintoista käydä täyttämään.


 Tulevina päivinä, iltoina ja ehkäpä vähän öistäkin täytyy ottaa aikaa, että tämän tunnekuohun saan rauhoittumaan. Nimittäin sen, kun tähän asti olen kuvitellut esivanhemmilleni erilaisen historian.
Nyt se alkaa valjeta kunhan saan dokumentit järjestykseen.

Aineistoa on vaikka kirjaksi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti