lauantai 23. heinäkuuta 2016

KUIHTUNEET KASVUSTOT JA MARJANPOIMINTAA

Kummallinen kesä, toisissa paikoissa kasvaa ja rehottaa, toisissa kasvu ei etene tai on kituliasta.


Tämän penkin perustin keväällä hävinneitten parsanjuurakoitten paikalle. Samassa penkissä eleli satapäinen joukko kultakuoriaisen toukkia, jotka yritin poistaa mahdollisimman tarkasti. Olenkohan onnistunut, nyt en ole kuopinut mullan alle.


Tähän penkkiin kylvin kesäkukkia ja toiseen päähän yläkuvassa näkyvät mangoldit. Niitä on nuo punertavat viisisenttiset taimet. Aikaisempina vuosina mangoldit ovat kasvaneet valtaviksi, tosin toisessa penkissä.
Nyt ei edes kesäkukat vaisusti kasvavia kehäkukkia lukuunottamatta ole päässeet kasvuvauhtiin.
Epäilen vikaa mullassa. En muista mitä merkkiä se oli, mutta jo kylvömulta oli niin huonoa, ettei siinäkään tahtonut mikään itää. Joku muukin on samaa valitellut.

Kompostialustalle istutetut ja ruohonleikkuusilpulla peitetyt Siiklit ovat kasvattaneet tuuheat varret, ja perunoitakin jo löytyy.
Samoin olen kattanut kesäkurpitsat ruohosilpulla ja kasvu on rehevää.
Sipulit ovat vielä arvoitus, tuleeko mitään, vai ovatko pelkkää tussua, kuten yksi nostamani punasipuli.

Edellisenä kesänä ostin muutaman uutuusmansikan taimen Viherpeukaloilta. Viime kesänä ei vielä satoa tullut, mutta nyt päästiin maistelemaan herkullisia valkoisia, vadelmaltakin maistuvia mansikoita.


Iltamyöhällä vein pyykkejä ulos ja pitihän sitä pihakierros tehdä. Puskissa oli poimittavaa eikä sopivaa astiaa ollut käsillä . Pyykkikopan kansi sai toimia keräysastiana.


Päiväkierroksella yritin ehtiä ennen pihapiirin tirppoja poimimaan Saskatonin kypsyneet tertut. Saskatonit tekivät tänä kesänä erinomaisen sadon, viime keväänä katkoin ne paria hujoppia lukuunottamatta maanrajasta, ja nyt ne ovat villiintyneet huimaan kasvuun ja marjantuotantoon. Saskatonista on helppo poimia tertut yläoksiltakin kun sen saa taivutettua hyvään poimittavaan kulmaukseen. Ja piankos ämpärikin isoista tertuista täyttyy. Lisään Saskat muiden marjojen joukkoon nestettä lisäämään. Yksin se on hiukan vaisu maultaan.

Takapihalle on ilmestynyt monta vattupuskaa ja ne ovat täynnä puhtaita, pienehköjä vadelmia.
Viljelyjuurakoiden sato on sekin hyvä ja puhdas. Keltavadelmissa on taas runsas ja maukas sato.


Taas tuli astiat täyteen ja lasten leikkikoppakin piti ottaa käyttöön kun sisälle ei voinut poiketa, ettei puhti lopu.


                            Kasvihuoneissa kaikki hyvin, kurkkupötkylät odottavat poimimista.


Tomaatteja tulee reilusti, vielä ovat vihreitä.


                                                Rypäleet jo alkavat värittyä. Ne pääsevät kotiviinin aineeksi.
                Viime kesänä keitin rypäleet mehuiksi muiden marjojen kanssa ja maku oli erinomainen.


Kasvimaan tuotoksista olen tehnyt "miunmaunmukkaan" salaatteja. Ilman maanmainiota käsikäyttöistä Kontista 1,50€ ostettua Minuutti-Mikkoa ei tämä salaattipohja onnistu.


Salaatissa on kesäkurpitsaa, sipulia, retiisiä, kurkkua, erilaisia salaatteja, lehtikaalia, tomaattia ja pinnalla juustokuutioita. Kelpaa pihvien seuralaiseksi.


                               Kirsikoita säilöin pari litraa, suurin osa on poimittu puista parempiin suihin.

Luumuja tulee aika paljon, omenoita sitäkin enemmän. Åkerossa näyttää killuvan vain yksi omena, se on päättänyt levätä tämän vuoden.
Viinimarjat poimitaan lähipäivinä.

Moni hehkuttaa heinäkuuta ja kukkapenkkien rehevyyttä. Minä en. Suurin osa kukista on kukkinut ja jäljellä on kodat ja kukkien varret. Omissa penkeissä aloittelee kukintaa nauhukset ja ritarinkannus, palava rakkaus vielä hehkuu punaisena, tarha-alpi loistaa liiankin keltaisena. Päivänhatut ovat nupuilla ja puuliljat, ne jotka talvelta säilyivät kasvattelevat nuppujaan. Syysleimun kukinta on alkutekijöissään, edes nuppuja ei näy, mutta sinipallo-ohdake ja kultapallo ovat korkeuksissa. Kuunliljakin vasta kasvattaa kukkavanojaaan.

Elokuulla on taas oma puutarhani väriloistossaan ja minulle mieleisempi kuin tämä heinäkuun loppupuoli.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti